Voiko nivelrikon parantaa? Ei vissiin voi…vai voiko?

Epämääräinen välipäivitys!
Ei voi, lukee yleisesti netistä löytämistäni artikkeleissa.
Vaan nyt olen itse koekaniinina omassa projektissani, jonka voisi nimetä, ”En halua uskoa ja kokeilen kaiken”.
Tapahtunut tähän asti: kesäkuussa polvi tilttasi lopullisesti HHM:llä ja kivun takia kisa jäi kesken 1,6:n kilsan kohdalla. Olin juuri hypännyt syrjään työelämästä tarkoituksena elää  säästöillä puoli vuotta ja urheilla sikana. Kohtalo määräsikin toisin ja minusta tuli polvivammainen grillaava kesämies vailla liikunnallista päämäärää.
Elokuussa herättelin toiveita palata takaisin juoksun pariin, koska avotuliruoka turvotti.
Kiihkeää säntäilyä kesti ehkä kolmisen viikkoa. Innostuin kuumottavassa Yin Yogassa venyttelemään suorituskeskeisesti, niin kuin siellä omasta mielestä kuuluukin.  Joogasta kotiuduttuani tajusin, että portaiden nousu ei onnistu, jotain meni rikki. Oli aika raahustaa tapaamaan kirurgia.

Nuuksiossa kävelyretkellä

Tähystys tapahtui nukutuksessa ja heräsin riemukkaissa lääkepössiksissä. Polvi tuntui hyvältä ensi askeleista lähtien (paitsi että täysvaraus oli kiellettyä) ja kepit häiritsivät aktiivisaikkuilua Nuuksiossa seuraavat 4 viikkoa.
Nyt on kulunut seitsemän viikkoa operaatiosta. Kuntoutus oli alussa päivittäistä kuraa kaikkine pienine liikkeineen, vailla vastetta mistään. Tai siltä se tietty tuntui. En kuitenkaan kyseenalaista ammattilaisten antamia treenejä ja olenkin kiltisti tehnyt kaikki määrätyt ähellykset.

Mitä polvessa operoitiin? Osa rustoa oli irronnut luusta palkeenkielenä kokonaan. Se poistettiin, pari piikkiä ruston pinnoista muualta hiottiin ja halki oleva kierukka tsekattiin, että on kiinni ja pysyy. Rustossa ei ole verenkiertoa, joten se ei kykene itse uusiutumaan. Tehtiin mikrofraktuurat eli porattiin reikiä luuhun syvimmillään 20 mm, jotta luuytimestä nousisi kantasoluja reisiluun pintaan kasvattamaan uutta rustoa. Siitä ei sukeudu entisenlaista, mutta kuulemma kelpo liukupintaa pitäisi muodostua. Tämä prosessi kestää viikkotolkulla, itseasiassa jopa yli vuoden. Kuulemma kaikille rustoa kasvaa, vaikka ikääkin olisi.

Palkeenkieli rustossa

Palkeenkieli poistettu ja mikrofraktuurat porattu tilalle!

Oma pössis on ollut vuoristorataa, välillä usko ja toivo ovat olleet kadoksissa. Paraneminen on ollut todella hidasta. Edelleen kipua tuntuu metsässä kävellessä epätasaisella pinnalla, etenkin ylämäissä. Polven jäykkyys on kuitenkin kokonaan poissa ja kykenen ottamaan nilkasta kiinni ja venyttämään etureittä ensimmäistä kertaa yli vuoteen. Samoin slaavikyykyssä hilluilu onnistuu. Fysioterapeutti antoikin entistä vaativampaa treeniä ja ekat alataljasetit on jo työstetty.

Sen verta sooloilu ja keuliminen on luonteessa, että kutittelin tyllerövispulalla tänään sykkeitä veekoolle. Ei ollut ohjelmassa, mutta mitäsevväliä. Aaettä, soli parempaa kuin kylmä olut, pizza tai mikään syötävä asia!

Kyl tää tästä. Oon menossa KK:lle pesukarhuun ja näköjään Hetta-Pallakselle 57K:n kissaan. Pöljyys on ihana käyttövoima! Melkein kuin kivihiili. Katotaan oonko pöljäneutraali 2025 vai vasta 2030!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *